Heipsan ! Nyt vihdoin sain aikaseks taas perustaa blogin parin vuoden tauon jälkeen, vaikka monet ovat tätä jo kauan toivoneet. Elikkä siis täällä kerron kuulumisia ja kirjottelen mun hepan kehittymistä ex-ravurista ratsuksi-projektista.
Mun hevonen on 7.v amerikkalainen lämminveri tamma, kutsumanimenä Norppa. Hepalla on kova juoksija suku isän puolelta (Victory Cruise 10,6a(4) ja emän puolelta Eleanora viita 15,8aly-17,5ke) ja mun hepalla on siis kilpailutaustaa ravipuolelta ja se oli menestyksekäs niin kauan kun se kestikin. Viimenen kunnon startti Norpalla oli 7.6.2011 Teivossa josta irtos 1.sija ihan mahtavalla juoksulla. Kisan jälkeen kuitenki heppa alko ontuun etujalkaansa ja pitkää taukoo oli siis tiedossa. Eli klinikalla sanottiin että vasemmasta etujalasta oli revähti koukistajajänne ja etupolvessa pieni kudosmuutos. Vammat huomattiin myöhään, koska hevonen ei oireillut mitenkään jalkaa ennenkö vasta Teivon startin jälkeen ja sanottiin ettei ikinä enään pystyisi juoksemaan kilpaa, jatko ennuste oli siis huono.
Kahden vuoden levolla, pitkällä työllä, kevyellä kävelyttelyllä ja kärsivällisyydellä jalka saatiin kuitenkin taas kuntoon, eläinlääkäritkin ihmetteli että kuinka hyvä siitä oli tullu. Ajateltiin koittaa vielä ajaa koelähtö, koska hevosella oli palava tahto päästä radalle ja kunto oli huippu. Koelähtö ajettiin 19.11.2013 kotiradalla Teivossa. Ajo oli huikee, heppa meni kun ei mitään vammaa ois koskaan ollutkaan. Koelähdöstä viikon päästä tuli taas sitä kuuluisaa takapakkia, käytiin Teivon hevosklinikalla muuten vain tarkastuksessa jossa huomattiin että vasemman jalan koukistajajänne vamma oli uusiutunut ja oikeaan jalkaan oli tullut samaa vikaa eli pientä revähtymää koukistajajänteeseen. Eläinlääkäri sanoi ettei pitäisi olla edes mahdollista ,että hevonen jolla on tällaiset vammat niin edes pystyisi juoksemaan. Kirpasee itse edes ajatella sitä että hevonen ei oireile mitenkään vaan juoksee rikkinäisillä jaloilla vaan niin paljon kun pääsee, kertoo hevosen pään lujuudesta ja siitä kuinka paljon se tykkäsi juosta kilpaa.
Nyt se oli siis varmaa että kilpaa hevonen ei enään ikinä juoksisi, korkeintaan harraste ratsuksi voi saada kevyellä käytöllä. Ravihommat sai jäädä sikseen ja uusi tulevaisuus aivan tuntemattomassa, ratsujen maailmassa. Norppa oli jo aiemmin raviuransa aikana totutettu satulaan, mutta eihän se mitään muuta osannut kun mennä pää korkeella niin paljon kuin jaloista pääsi. Jos ei hirveesti kaunistella niin lähtötilanne ratsuksi oli siis aika heikko, melkein mahdoton.
Tässä muutamia kuvia hepasta raviuran ajoilta ja projektin alusta kuvia.
 |
| Seinäjoki 1.sija |
 |
| Kesä 2011 |
 |
| Teivo 1.sija 7.6.2011 |
 |
| Kesä 2011 |
 |
| Loppukesä 2011 |
 |
| Kesä 2012 |
 |
| Talvi 2012 |
 |
| Marraskuu 2013 |
 |
| Koelähtö marraskuu 2013 |
 |
| Tammikuu 2014 |
Tammikuusta 2014 aloitin siis ratsastamaan heppaa pääpainotteisesti kolmisen kertaa viikossa, pikkuhiljaa totuttamaan kunnolla satulaan, helppoihin apuihin ja ratsastajaan selässä. Tähän ekaan tekstiin vähän pohjustusta siitä mistä tää koko ratsuksi-projekti sai alkunsa ja pikkuhiljaa edetään katsotaan mitä tästä vielä tulee. Sit haluan vielä saada ihmisiltä sen kuvan pois ettei lämppäreistä ois ratsuksi, ei kaikista ookkaan välttämättä siihen ,mutta on niitäkin olemassa joissa on potentiaalia jopa kisakentille. Seuraavassa postauksessa sitten lisää asiaa tarkemmin siitä miten ollaan edetty ! :) Ps. ulkoasu muutosta tulossa kanssa heti lähiaikoina !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti